6
Di haganoho Cyrus guu gida labelaa
Malaa, di king go Darius guu hai dana haganoho bolo e halahala nia beebaa haganoho ala nogo benebene i Babylon. Gei di maa nogo i di guongo go Ecbatana i lodo tenua go Media, deenei di gowaa ne gida ai di beebaa deenei, dela e hihi ai nia mee aanei:
“Tahi ngadau o di madagoaa Cyrus nogo king, gei mee gu haga duu aga dana haganoho bolo di Hale Daumaha i Jerusalem le e hau labelaa, e hai di gowaa dudu tigidaumaha ge e hai labelaa di gowaa hai tigidaumaha. Di hale le e duuduu i nua nia piidi e matiwa, gei di palaha nia piidi e matiwa. Di abaaba le e hau gi nia laagau dagidahi i hongo nia goolongo hadu e dolu ala e hagatau gi nua. Nia hui huogodoo le e gaamai i baahi tangada dela e benebene nia bahihadu di king. Gei nia pileedi goolo mo silber ala ne kae go Nebuchadnezzar gi Babylon mai i di Hale Daumaha i Jerusalem la gi kae ina labelaa gi nadau lohongo i di Hale Daumaha i Jerusalem.”
Darius gu haga noho bolo di moomee la gi heia hua igolo
Nomuli, gei Darius ga hagau dana lede deenei:
“Ang gi Tattenai, di gobinaa o tenua bahi i dai i Euphrates, mo Shethar-Bozenai, mo gulu ihoo gau oobidi ala i bahi i dai o Euphrates.
“Goodou tuu i daha mo di Hale Daumaha deelaa. Hudee haga de aadee ina goodou gi di hau o di maa. Dumaalia ang gi di gobinaa o Judah mo nia dagi o digau o Jew gi hauhia labelaa di Hale Daumaha o God, i di gowaa dela nogo duu ai di maa i mua. Gei au e dugu goodou gi hagamaamaa digaula ala e hau di hale. Malaa, digau ngalua le e hui gi limalima mai i nia bahihadu a di king ala e ogoogo mai i nia dagitedi huogodoo i bahi i dai o Euphrates bolo gi duudagi hua di nadau moomee gi muli. Nia laangi huogodoo, gei goodou wanga nia mee huogodoo aanei gi digau hai mee dabu ala i Jerusalem ala e hiihai ginai: Nia damaa kau daane, nia siibi be nia dama siibi e hai ai nadau tigidaumaha dudu ang gi God di langi, mo nia ‘wheat’, nia toolo, nia waini, mo nia lolo olib. 10 Nia mee aanei e hai gii hai gii mee ai di hai nadau tigidaumaha ala e haga tenetene di manawa o God i di langi, bolo ginaadou gi dalodalo labelaa i di au mo agu dama daane. 11 Au e haganoho labelaa bolo maa dahi dangada ma ga hagalee hagalongo gi taganoho deenei, e daa gi daha di laagau e dahi i dono hale, e akaa gii gaa, e daalo dono huaidina gi mooho, gei dono hale le e oho gi lala, gi hai hua be tagabae geinga. 12 Malaa, au e dangi gi God dela ne hilihili Jerusalem belee hai di gowaa hai daumaha ang gi de Ia gi hagahuaidu ina tei king be tei guongo dela e hai baahi gi taganoho deenei, be e hai bolo ia e oho di Hale Daumaha deelaa. Au go Darius dela ne hai dagu haganoho deenei. Malaa, huogodoo gi haga gila ina taganoho deenei hagatau.”
Di hagadabu di Hale Daumaha
13 Malaa, di gobinaa Tattenai, mo Shethar-Bozenai mo nau ihoo oobidi gu haga gila aga nia mee huogodoo di king ne haga noho mai i lodo taganoho deelaa. 14 Nia dagi o digau o Jew gu hagamahi huoloo i di nadau haga duu aga di Hale Daumaha, gu haga manawa maaloo aga go nia soukohp go Haggai mo Zechariah. Digaula gu hagalawa di nadau hale be di hai di God o Israel dela guu lawa di haga noho, mo di hai o Cyrus, Darius mo Artaxerxes nia king aamua o Persia dela guu lawa di haga noho.*Haggai 1.1; Zechariah 1.1 15 Di haga duu aga di Hale Daumaha la ne lawa i tolu laangi o di malama go Adar, i lodo di ono ngadau o di madagoaa o Darius nogo king. 16 Ga nomuli, gei digau Israel mo digau hai mee dabu, mo digau Levi, mo digau huogodoo ala ne lloomoi i di nadau noho hege, ginaadou gu hagadabu di nadau Hale Daumaha mo nadau tenetene huoloo. 17 I lodo di nadau budu di nadau hale, digaula gu tigidaumaha nadau kau daane e lau, ge lua lau siibi, haa lau dama siibi e hai ai nadau tigidaumaha, gei nia kuudi daane e madangaholu maa lua, e dau gi nia madahaanau o Israel e hai ai tigidaumaha wwede nia huaidu. 18 Digaula gu haga noho labelaa nia gau hai mee dabu mo digau Levi ang gi di moomee e hai hegau i lodo di Hale Daumaha dela i Jerusalem, be di hai dela guu lawa di haga noho i lodo di Beebaa Moses.
Tagamiami Pasoobaa
19 Nia daangada ala ne lloomoi i di nadau noho hege, guu hai di nadau Hagamiami o di Pasoobaa i di madangaholu maa haa laangi o di malama matagidagi o di ngadau i muli di nadau dau.*Exodus 12.1-20 20 Digau hai mee dabu huogodoo mo digau Levi huogodoo gu haga madammaa ginaadou huogodoo gu madammaa ang gi di hai daumaha. Digau Levi gu daaligi nadau manu ang gi Tagamiami Pasoobaa, e hai di nadau tigidaumaha i digau huogodoo ala ne lloomoi i di nadau noho hege, mo anga labelaa gi nadau ihoo gau hai mee dabu mo anga labelaa gi ginaadou. 21 Digau Israel huogodoo ala ne lloomoi i di nadau noho hege, guu gai nia tigidaumaha, ngaadahi mo digau huogodoo ala guu kili gi daha nia hangahaihai o digau bouli ala nogo noho i tenua deelaa, ala ne lloomoi belee madalia di hai daumaha ang gi Dimaadua go di God o Israel. 22 Digaula guu budu labelaa Tagamiami o di Palaawaa Digi Hagatanga mo nadau tenetene i di waalooloo o nia laangi e hidu. Digaula gu tenetene huoloo, idimaa, Dimaadua guu huli di manawa o di king aamua o Assyria bolo gi hagamaamaa ina digaula, e haga duu aga di Hale Daumaha o di God o Israel.

*6.14: Haggai 1.1; Zechariah 1.1

*6.19: Exodus 12.1-20