57
Taumaha gi nia balu ada god Israel gu hagahuaidu
Nia daangada humalia e mmade, gei deai tangada e dahi e modongoohia ai be e haa manawa ai. Malaa, di madagoaa digaula gaa mmade, di lauwa damana e tale ang gi digaula ai. Digau ala e mouli humalia, ga gidee di noho di aumaalia mo di molooloo i lodo di made.
Digau huaidu, goodou lloomoi gi hagiaga goodou! Goodou e hagalee humalia i digau hai buubuu, digau mouli hiihai be di manu, digau huihui nadau huaidina. Ma koai ala e gadagada ginai goodou? Digau kai tilikai, ma koai ala e haganneennee go goodou? Goodou e daumaha gi nia god hagadili dama mai di godou hai nnangaahai o taga hai lodo i lala godou laagau dabu. Goodou e tigidaumaha godou dama i lodo nia bagungoo hadu ala e hoohoo gi nia dama monowai. Goodou e kae godou hadu malallali i golo, ga daumaha gi nia maa be nia god. Goodou e llingi godou waini e hai godou tigidaumaha, ge hai godou tigidaumaha huwa laagau gi nia maa. Goodou e hagamaanadu bolo Au e tenetene gi godou mee aanei huogodoo ala e hai? Goodou e hula gi nia gonduu nnoonua e hai godou tigidaumaha mo e hai godou hiihai o taga hai lodo. Goodou gu hagaduu godou ada god bouli i baahi gi lodo o godou bontai. Goodou gu diiagi Au, goodou e liagi godou goloo, guu kaga gi hongo godou moenge llauehe mo godou ihoo aaloho ala ne hui go goodou belee kii goodou. I di gowaa deelaa, goodou gu daudali hua godou hiihai huaidina. Goodou gu hagakala, guu humu goodou, guu hula e daumaha gi di god Molech. Goodou gu hagau godou daangada kae hegau haga mogowaa, e dau hogi gi tenua digau mmade, belee halahala godou god e daumaha ginai. 10 Goodou gu duadua di halahala nia balu ieidu, gei hagalee noho loo. Goodou e hagamaanadu bolo godou balu god e hagamaaloo aga goodou, gaa hidi ai goodou hagalee paagege.
11 Dimaadua e helekai, “Nia god koai aanei ala e mmaadagu iai goodou, gaa hidi ai goodou ga helekai tilikai ga haga delangahia goodou Au hagatau? Goodou guu dugu di godou hagalaamua Au, idimaa Au gu waalooloo di noho deemuu? 12 Goodou e hagamaanadu bolo godou mee ala e hai le e donu, gei Au ga hagammada godou hangahaihai, gei godou balu god ga deemee di hagamaamaa goodou. 13 Di godou madagoaa ma gaa tangi di hagamaamaa, dugu anga gi godou balu god gi haga dagaloaha ina goodou! Tama oloolo madangi gaa lahi digaula gi daha! Gei digau ala e hagadonu au, gaa noho i lodo tenua, ga daumaha mai gi di Au i lodo dogu Hale Daumaha.”
Di hagababa a God o di hagamaamaa mo hagahili
14 Dimaadua e helekai, “Dugu anga gi agu daangada gi lloomoi labelaa gi di Au. Haga mmaa ina gi daha mo digaula nia haga deaadee huogodoo i hongo di ala! Hauhia di ala, hagatogomaalia ina!
15 “Au go di God aamua ge dabuaahia, dela e mouli gaa hana hua beelaa. Au e noho i lodo di gowaa nnoonua ge dabuaahia, gei Au e noho labelaa i baahi nia daangada ala e manawa hila gi lala ge gu huli hoou gi daha mo nadau ihala, gii mee ai dagu hagaahe mai nadau manawa maaloo mo nadau hagadagadagagee. 16 Au ne wanga di mouli gi agu daangada, gei Au ga hagalee dadaahi dogu hai baahi gi digaula, ge hagalee hagawelewele gi digaula gaa hana hua beelaa. 17 Au ne hagawelewele gi digaula i nadau ihala mo nadau hagagailaa, gei Au gu hagaduadua digaula, gu diiagi digaula. Gei digaula gu haga hamaaloo nadau manawa, gu hula hua i nadau hiihai.
18 “Au gu gidee di nadau hangahaihai, malaa, Au ga hagahili digaula. Au gaa dagi ga hagamaamaa digaula, ga hagamanawa lamalia digau ala e lodo huaidu. 19 Au guu dugu anga di noho di aumaalia gi digau huogodoo, digau hoohoo mai mo digau mogowaa! Au ga hagamaaloo aga agu daangada.*Ephesians 2.17 20 Malaa, digau huaidu le e hai gadoo be di moana dela hagalee noho, ono beau e deemee di dugu, e gaamai ana dogolia mono geinga.” 21 Dimaadua e helekai boloo, “Di aumaalia ang gi digau huaidu ai.”*Isaiah 48.22

*57.19: Ephesians 2.17

*57.21: Isaiah 48.22